...niin lähtisin tästä vetoisesta kerrostaloloukosta, jonne ilmastointi vetää naapureiden ruuankäryt ja tupakansavut. Rakentaisin perheelle talon, jossa jokaisella olisi oma huone, minullakin kokonainen askartelutila, eikä vain keittiönnurkkaus. Talossa olisi talvellakin valoisaa ja lämmintä ja lattioilla yhtenäiset matot niiden sekalaisten rättien sijaan mitkä meillä nyt on. Hiirtä klikkaamalla taikoisin lapselle muutaman hyvän kaverin, nuorelle kivan kesätyöpaikan, ja itselleni ymmärtäväisen ja läsnäolevan kumppanin, ettei tarvitsisi aina olla yksin. Pelkkää rahaa ja tavaraa en niinkään kaipaisi, mutta kerran vuodessa olisi mukava klikata itsensä ja läheisensä lomalle Prahaan tai Algarven rannikolle, miksei myös Lappiin piilopirtille.

Muutamalla klikkauksella järjestäisin iäkkäiden vanhempieni asiat kuntoon. Asettaisin heille mieluisen ja osaavan kodinhoitajan, että he voisivat jatkaa kotona asumista kuten tähänkin asti. Tai sitten klikkaisin heille rauhallisen kaksion täyden palvelun palvelutalosta. Siellä he saisivat olla omissa oloissaan, mutta heistä pidettäisiin kuitenkin huolta, ruokailu ja terveydenhuolto olisi talon puolesta. Siellä meidän olisi hauska vierailla silloin tällöin. Vanhempien (ja vähän muidenkin) asioiden hoitamisesta uupuneen sisareni lähettäisin pakolliselle ja pitkälle lomalle.

Siis jos elämä olisi helppoa kuin SIMSin pelaaminen. Tosin tähän kaikkeen riittäisi yhtä hyvin myös muutaman miljoonan euron lottovoitto.