Postittelin äsken sähköisesti seuraavaa päivärahahakemustani ja luin hiukan väärin: "eksynyt vastaanottamaan työtä muusta syystä". Voisihan se noinkin olla, toisaalta. Tunnen suurta tyydytystä kaikista lama- ja taantumapuheista, joita hoetaan mediassa - milloin on lama tulossa, milloin taas taantuma ei tulekaan jne. Kun omalla kohdalla ei enää ole mitään väliä, niin olen jopa vahingoniloinen, menköön maan talous kuralle, ihan oikein kaikille! Vaikka eipä tuota taantuman pelkoa juurikaan huomaa, kun sanomalehteä silmäilee, se on täynnä kokoaukeaman kaupan mainoksia ja ale-huutoa. Luulisi, ettei Suomessa ole kenelläkään puutetta yhtään mistään. Jotkut ovat jopa perustaneet uuden akkainlehden, sitä mainostetaan nyt radiossa ja kehotetaan tilaamaan tai ostamaan. Sisältö ei vaikuta kummoiseltakaan, sitä samaa höttöä kuin ennenkin, meikkejä, vaatteita, trendejä, "elämää" ja niin eespäin. Tilanteessa, jossa useat aivan asiallistenkin lehtien työntekijät saavat kenkää! Ei mahdu minun järkeeni. Mutta kai se sitten niin on, että kun leipää ei riitä, niin pitää tarjota kansalaisille edes sirkushuveja. Toivottavasti tuokin tarpeeton julkaisu kuivuu heti alkuunsa. On jopa todennäköistä, ettei sitä kovin pitkään paineta. Ja on jopa todennäköistä, etten ainakaan minä ole pelastamassa Suomea taantumalta kuluttamalla - ei ole mitä kuluttaa, paitsi hermot ja kärsivällisyys. Mennyt vuosi on ollut vaikea (taloudellisesti), mutta samalla on tullut todistettua, että vähemmälläkin pärjää. Ensi vuodesta en odota mitään riemukasta, toivon toki, että edes hiukan helpottaisi jollakin tavalla. Mitään en lupaa, en ole luvannut moniin vuosiin. Haluan vain, että alkaa arki ja pääsen totuttuun päivärytmiin, se on parasta lääkettä.